keskiviikko, 5. joulukuu 2012

Karvanaamojen blogi muuttaa..

Olen jo pitemmän aikaa lupaillut pojille uuttaa kiiltävämpää blogia, josta puuttuu tämä suuri mainostulva joka tämän blogin on vallannut. Karvanaamojen elämää ja oloa voi jatkossa seurata osoitteessa: http://kustomkarakesdhaulagirisyeti.blogspot.fi/

tiistai, 17. tammikuu 2012

Loppu vuosi 2011

 

  • Jetin lonkka- ja kyynärtulokset lausuttiin kennelliitosta tuloksin: A/A ja 0/0 Cool
  • Omistajat suorittivat koetoimitsija kurssin 2 osan ja saavat täten toimia koetoimitsijoina PK-puolella
  • Jeti sai ekan Sertinsä Varkauden KV-näyttelystä. Siskopuoli Wandan sijoittuessa hienosti VSP:ksi.
  • Karvatassujen määrä tuplaantui keväällä, kun meille muutti karhuherra paddingtonia vahvasti pentu aikana muistuttanut belgianpaimenkoira, tervueren Energetic's-Actionin kennelistä. 
  • 5.6.2011 omistajat istua töröttivät haku 1 ja 2 kisoissa maalimiehinä
  • Jeti aloitti kesällä uuden harrastuksen: Vepen ja herra vesipedolla on kyllä lahjoja tähän touhuun
  • Rico pääsi heti 7-viikkoisena ensimmäisen kerran Haku mettään ja kasvoi kesän vaihtelevasti pellolla, metsässä, vedessä ja koulutuskentillä. 
  • 28.8.2011 Jeti kävi Mikon kanssa ensimmäisissä TOKO-kokeissa ja parivaljakko sai alokasluokasta hienosti 1-tuloksen sijoittuen toiseksi pistein 182,5/ kp. Aamulla isäntä vielä istui MPKY:n kentällä leikkaamassa nurmikkoa ja arpomassa mennäkkö vai ollakko menemättä koko kokeeseen, onneksi menivätSilmänisku
  • 2-4.9.2011 oltiin kennel Sucikanin järjestämällä leirillä opiskelemassa viettitottista Susanna Korrin ohjauksessa sekä treenailemassa viettilöitä Antero Angelvan toimiessa maalimiehenä. Muutamat jäljet tuli myös polkaistua, kun Löydön kartanolla on niin mainiot pellot käytössä. Kiitos Susanna Ilaselle, että saimme osallistua tälle huisin opettavaiselle leirille ja mahduimme beuceronien sekaan.
  • 8.10.2011 Mikko toimi Haku 1 ja 2 ratamestarina ensimmäistä kertaa. Suuret kiitokset Leilalle ja hänen miehelleen sekä Kirsille radan suunnitteluun ja toteutukseen osallistumisesta sekä tietysti koetoimitsija Satulle ja lukuisille maalimiehille.
  • TOKOn Suur-Savon alueen ALO-haasteottelu käytiin sunnuntaina 16.10.2011 Mikkelissä Lähemäen kentällä. KooKoo99:n joukkue korjasi hienosti voiton joukkueella Tiina Bång & Demo, Mikko Hasanen &Jeti, Satu Jäntti & Norma. 
  • Tähän vuoteen mahtui niin paljon iloa ja onnea, että olisi pitänyt jo melkein aavistaa, että harmaita pilviä olisi vielä tulossa. Rico alkoi ontua oikeaa etujalkaansa ja 26.10.2011 Lahden eläinklinikalla Ilkka Qvist lausui oikeassa olkanivelessä olevan OCD-muutoksen, joka kahden viikon seurannan jälkeen vaatisi leikkaushoidon, ellei ontuminen loppuisi.
  • 18.11.2011 Rico leikattiin Apexin-Malmin elänklinikalla ja leikkaavana lääkärinä toimi Eskelisen Esa. Oikean olkaluun nivelpinnasta poistettiin tähystysleikkauksella 1,5*1 cm kokoinen irto rustoläppä ja lisäksi muutamia pienempiä rustoläppiä. Vasen ja oikea kyynärnivel kuvattiin terveiksi sekä vasen olkanivel oli terve. Lisäksi lääkärin lausunnossa lukee, että muuten nivel pinnat, sivusiteet ja hauiksen jänne olivat hyvässä kunnossa. Eskelinen loi myös meihin uskoa ennen lähtöä, että kyllä Ricosta pitäisi vielä urheilukoira tulla. 
  • Tämän päivän tilanne on ONNEKSI se, että Rico mennä porhaltaa jalallaan ilman minkäänlaisia oireita ja TOTTI:sta treenataan jo  vähintään kolme kertaa viikkoon ja Haku on aloitettu kuntoutus tauon jälkeen nyt uudelleen. Hyppyjä yms. ei harjoitella ennen virallisia kuvia. 

 

lauantai, 26. maaliskuu 2011

Helmi-& Maaliskuu

Huhtikuussa 26.2.2011 käytiin Tiina Bångin järjestämällä harrastuskoiran lihashuoltokurssilla. Kurssi koostui teoria- ja käytännön osuudesta. Kurssi oli todella tarpeellinen ja sieltä saatiin hyvät opit koiran lämmittelyyn harkkoja varten, fyysisen kunnon ylläpitoon ja parantamiseen, syvien lihasten harjoittamiseen, sekä venytyksiin ja hierontaan. Näillä opeilla onkin sitten menty eteenpäin ja voin todeta, että Jetin lihaskunto on kehittynyt niin syvien, kuin pinnallistenkin lihasten osalta.

Epämääräiset ontumiset ovat  loppuneet onneksi kokonaan ja fyysistä kuntoa on voitu alkaa nostaa sekä treenejä suorittaa ilman keventämistä. Koirapuisto elämä on jätetty kokonaan pois, syynä se, ettei sinne osata mennä ilman höyryämistä. Se toimiikin nyt meille malttiharjoitus paikkana, jota Jeti tarvitsee vielä rutkasti.

Juukassa käytiin ryhmärämänäyttelyissä 5.3.2011. Jetin seuraksi reissuun lähti kaksi valloittavaa maastonakkia, ei kun siis welsh corgi pembrokea Alma ja Javi, ohjaajansa Bellin kanssa.  Pieksämäelle mentiin aamuyöstä viiden aikaan ja koirat saivat kymmenen minuutin treffaustuokion, kun eivät olleet koskaan ennen toisiinsa törmänneet. Treffit menivät erinomaisesti, koirat autoon samaan takakonttitilaan ja kohti Juukaa. Jeti pientä alkoi alkumatkasta kuitenkin jänskättää niin kauhiasti isot ja pelottavat pemukat, että oli ihan mentävä Bellin syliin takapenkilleregular_smile.gif Lähtöpassit tuli takaisin takakontiin jo Kuopion ABC:llä ja loppumatka menikin sitten mallikkaasti söpöstellen, yhdessä kasassa nukkuen koirulaisilta. Juukassa oli muuten varsin mainiota, mutta siellä oli ihan kamalan kylmä!

Kaikki karvanaamat saivat hyvät arvostelut ja me oltiin todella tyytyväisiä. Olisihan meille tietysti ne sertitkin kelevanneet, mutta aina ei voi voittaa, ei ees joka kerta. Parhaiten tältä reissulta jäi mieleen Bellin lause "Rumat ne karvoilla koreilee", koska se piti niin paikkansa. Arvostelut olivat siihen nähden parhaat mahdolliset, koska Jeti ja Alma olivat molemmat karistaneet karvansa. Tulo matkalla yhteen ääneen vannottiin, että kyllä myö näistä ne Valiot vielä leivotaanwink_smile.gif

Tätä kirjoittaessa on kuitenkin tapahtunut,jotain odottamatonta,jotain sellaista, jota ihmismieli ei voi millään käsittää tai ymmärtää. Belli on lähtenyt luotamme pois onettomuuden seurauksena. Elät muistoissa ja sydämmissämme ikuisesti <31308996141_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

 

26.3.2011 kasvattajamme oli järjestänyt kimppakuvaukset Lahden eläinlääkäriasemalle. Jetin silmät peilattiin terveiksi, ainut huomautus tuli poimuista silmissä MDR1 +/+, mutta tämähän ei koiran elämää haittaa millään tavalla, ainoastaan jalostuksen kannalta sillä on merkitystä. Lonkka kuvat lähtivät kennelliittoon A/A, mutta saattavat tulla takaisin A/B. Kyynärät olivat 0/0 ja koko selkä ja olkanivelet täysin terveet <3 Me ollaan tästä uutisesta niin onnellisia, koska kaikki rakkaat harrastukset saavat ainakin koiran terveyden puolesta jatkua.

 

keskiviikko, 2. helmikuu 2011

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Jeti on saanut uuden hienon sukunimen: Kustom Karake's!

Vuoden vaihde toi tullessaan niin Jetille, kuin ohjaajillekin taas uusia haasteita. Jeti ilmoitettiin harkkaamaan TOKOa Tiina Bångin pitämämään pienryhmään ja mikä parasta harkkaus paikkana toimii Musti&Mirri areenan lämmin sisätila. Lisäksi tässä oltiin jo puoli vuotta kärkytty paikkaa KooKoo-99 Toko ryhmästä ja nyt sinnekin päästiin;) Eikä kyseessä olekkaan mikätahansa ryhmä vaan, siellä valmentaudutaan alokasluokan kisoihin, jaiks!

Ohjaajat ovat myös tormistautuneet. Mikko liittyi vaatimattomasti MPKY:n kilpailu-, kenttä -ja huvitoimikuntiin ja toinen ohjaaja pitäytyi huvitoimikunnassa. Koetoimitsija 1 kurssitkin on nyt molemmilla suoritettuna ja syksyllä lähdemme toivonmukaan suorittamaan koetoimitsija 2 kurssin, jolloin edessä on erikoistuminen johonkin lajiin. Sitä tarina ei vielä kerro, mitkä lajit ovat kysessä;) Kurssin loppusuoritus on jätetty syksyyn, koska tarkoituksena on vielä kartuttaa kokemusta ks. lajeista.

Jetiläisen tammikuu alkoi tassuhuolilla. Tällä kertaa lenkkakoipena oli vuorostaan oikea takajalka, joka sitten taas käpälöitiin ja kuvattiin eläinlääkärin toimesta. Eläinlääkärin lausunto oli seuraava: nivelissä ei turvotusta,taivutukset normaalit, lihakset symmetriset. Polvien ja selän röntgenkuvauksessa ei mtn. Epänormaalia. Polvien vetolaatikkokoe negatiivinen. Diagnoosina ontuminen lihasperäistä. Soitto Bångin Tiinalle ja samalle viikolle aika hierontaan. Hierontakertoja on nyt takana kaksi ja jalka on mennyt selvästi parempaan päin. Jetiläistä on hierottu ja sen syviä lihaksia vahvistettu kotihoito ohjeiden mukaan ohjaajien toimesta.

 Nyt on poika hierottu kolmannenkin kerran ja seuraava kerta varattu noin neljän viikon päähän. Tarkoituksena onkin tästä lähtien, että Jeti käy hierottavana kerran kuussa, jotta voitaisiin välttyä ikäviltä lihasjumeilta. Harmillisesti Jeti alkoi varoa oikeaa etujalkaansa seuraavana päivänä hieronnan jälkeen, mutta toisaalta tämä oli ehkä enemmän kuin odotettua. Onhan nimenomaan oikea etutassu ollut aika kovilla vasemman takajalan varomisen takia. Nyt tarvitaan malttia, niin omistajilta kuin Jetiltäkin, että päästään ulos tästä harmillisesta kierteestä ja saadaan valkoinen ystävä takaisin pelikentille.

Jokaisessa harmillisessa tapahtumassa on yleensä jotain positiivista, niin tässäkin. Hihnalenkkeihin pakottautuneena, meillä on nyt aika hienosti hihnassa käyttäytyvä poika Kaikkia harrastuksia ei ole tarvinnut täysin jättää, vaan TOKO puolella on keskitytty tunnareihin ja ruutuun menemiseen helpotetusti. Hyvä tilanne on myös senkin takia, että Tiina, joka hieroo Jetiä pitää ks. TOKOa ja osaa sanoa mitä voi tehdä ja miten.Haussa otettiin ensimmäiset ilmaisuharjoitukset 6.2.2011, jotka pidimme Marin kanssa kahdestaan.Ilmaisu harkkariri paikkana sai toimia koulun pihamaa, koska lumihankeen näillä käpälillä ei lähdetä ja revittelyt on nyt pannassa. Kaikki mitä tehdään, tehdään hillitysti ja maltillisesti ja mahdollisen vähällä rasituksella. Jeti ilmaisi irtorullalla todella hyvin ja olin toisesta kyllä niin ylpeä.

Väittäävät, että miulla on liian hyvä suojaväri näin talvisin

 

Lähilammen jää on mukava paikka näin talvisinkin. Jotkut ihanat ovat käyneet mootorikelkalla ajelemassa siellä rantaviivaa myöten ja näillä pakkasilla (-27) pinta on kovettunut hyväksi kävellä. Siitä onkin tullut meidän vakiolenkki aamulla ja iltapäivällä. Nämä kovat pakkasetkaan ei meitä harmita, sillä auringon paisteessa kylpevä lumimaisema on tavattoman kaunis ja ilmassa on jo pieni tuulahdus kevään tuntua

torstai, 28. lokakuu 2010

Valkoinen paimenkoira Jeti (Dhaulagiri's-Yeti)Vuosi 2010 pikakelauksella

Meidän sydämmiimme tassutteli 27.3.2010 valkoinenpaimenkoira poika Dhaulagiris`s Yeti aka Jeti. Jeti tuli meille Mäntsälästä Hyvösen Anulta, jonka luona hän otti elämänsä ensiaskeleet.

 

Toisen pienet karvavarpaat <3

 

Jetin lisäksi pentueeseen kuuluu kolme valkkari poikaa ja kaksi tyttöä. Kaikki todella mainioita koiria, joiden seasta omansa löytäminen tuntui aluksi lähes mahdottomalta. Ratkaisevana huomion kiinnittäjänä jetin kohdalla taisi toimia sen lempinimi: purukoira pennulainenJjosta sen miehen kanssa joka meillä asuu, pääteltiin kaverin olevan vilkas ja tarmokas, juuri sellainen sähläri joka meille sopii.

 

 

 Pötkylät koijaamassa kasvattajan luona

 

Kotiin tulo jännitti niin kotiväkeä kuin Jetiäkin, koska oli vaikea arvailla kuinka toinen koiramme, arvonsa tietävä 8 vuotias shetlanninlammaskoiran ja kääpiösnautserin mixi Jesper ottaisi uuden tulokkaan vastaan.

 

 

 Jesse The kuvaajan kauhu

 

Onneksi pelko koirien suhtautumisesta toisiinsa osoittautui vain möröksi meidän mielissämme. Aluksi Jesse kyllä suhtautui Jetiin haukkumalla sen pystyyn ja olemalla hieman päällekäyvä, joten ensimmäinen yö vietettiin pitämällä koirat erillään toisistaan. Seuraavana päivänä päätettiin viedä koirat jäälle kävelemään irrallaan, jolloin koirat saivat tehdä rauhassa tuttavuutta keskenään. Kuinkas kävikään! Meno yltyi jäällä leikiksi ja jännite, joka oli koirien välillä vallinnut oli tipotiessään.

 

 

Alku aika meni pääasiassa nukkuessa, syödessä ja leikkiessä.

 

 

 Tosin lelukorista Jeti siirsi hyvin omatoimisesti kaikki leikit pois ja sinne ängettiin itse köllöttämään ja maistelemaan miltä se rottinkikori näin koiran suuhun maistaa. Hyvät taisi olla flavorit, ainakin korin tämänpäiväisestä ulkonäöstä päätellen.

 

 

 Lelukori?

 

Pentutapaaminen pidettiin kasvattajan luona Mäntsälässä. Siellä riitti vauhtia ja vilinää, kun viisi pientä valkoista temmelsi pihamaalla niin, että kura lensi.

 

Missä ne valkoisetpaimenhuntit on?

 

 

Tapaamisen jälkeen meidän valkoisesta olikin tullut harmaan rusertava paimenhunttiJ Paikalla tapaamisessa oli myös komiaakin komiampi Joke, jota pikku pennulaiset ja omistajat katselivat ihaillen.

 

 

 Joke (Joulumaan UltimaThule Joe)

 

Kolmen kuukauden rokotusten jälkeen avautui sitten mahdollisuus mennä mukaan koiratapahtumiin ja aloittaa ensimmäiset harjoitukset Mikkelin palveluskoirayhdistyksessä. Välissä kävivät omistajatkin ottamassa oppia pk-tottelevaisuudesta Susanna Korrin koulutustilaisuudessa, kun kumpikaan ei ollut aikaisemmin pk touhuja harrastanut. Palveluskoiratoiminnasta innostuneena Jeti onkin jo aloittanut jälkiharjoitukset makkararuudun merkeissä. Tavaroita se myös kanniskelee mielellään ja palauttaa ne suoraan ohjaajalle.

 

 

 

Välillä vähän liiankin innokkaasti, sillä eräällä lenkillä Jeti kävi jostain lähi puskista kaivamassa käytetyn spärdärin, joka sen mielestä oli hieno löytö. Ohjaajan mielestä se oli kaikkea muuta. Agilitykisoissa ollaan myös käyty tuttuja kannustamassa ja samalla hakemassa poltetta päästä tämän hienon lajin pariin.

 

 

Jeti kävi Mesyn järjestämässä mätsärissä mikkelissä, jossa sijoittui hienosti neljänneksi. Kehuja tuli niin hyvästä luonteesta kuin raamikkaista linjoistakin.

 

Match Show Mikkeli

 

Mätsäreistä innostuneena kävimme myös Juvalla pyörähtämässä, jossa päästiin hienosti taas punaisten porukkaan. Siellä saatiin lähes samanlaiset arvostelut kuin Mikkelissäkin, ainoana miinuksena mainittiin kalipeeria liian suuret korvat. Toinenhan vaan kuulostelee maailmata näillä höräreillä paremmin.

 Kellä täällä on hörökorvat?

 

Jyväskylässä oltiin myös mätsäritouhujen parissa, tällä kertaa kuitenkin niin, että koirulaisen esittäjänä toimikin Mikko. Esittäjän vaihdos kannatti sillä Jeti sijoittui hienosti toiseksi ja koira toimi muutoinkin paremmin näissä ohjissa. Toinen ohjaaja kun on niin kova jännittämään näissä touhuissa, että se tuppaa tarttumaan myös koirulaiseen.

 

Pentutreenit aloitettu Tiina Bångin opissa. Hauskinta on, että kurssilla on mukana kaksi muutakin valkoistapaimenta: Demi ja Inka. Bångin Tiina on ollut huisin hyvä TOKO-kouluttaja ja voimmekin suositella häntä Mikkelin seudulla oleville karvaturreille todella lämpimästi

 Inka (Power Dog's Illusia)

, Jeti ja Demi(Scotsfinn aurora) näytelmäharkoissa

 

 

Keväällä 2010 käytiin kasvattajamme Anun järjestämällä viikonlopun mittaisella jälkileirillä. Leirintä paikkana toimi Louhelan leirikeskus, joka sijaitsi kuvankauniilla paikalla Keravanjärven rannalla. Siskot ja veljet olivat kasvaneet paljon sitten viime näkemän ja leirikeskuksen piha oli valtoimenaan valkoista, kun pienet pisti menemään niin, että tanner tömisi. Leirille sisaruksista osallistui: Tora, Väiski, Elli, Fiksu ja Jeti.

 Painiaset

 

Väiski

 

Paikalla olivat tietysti myös kuria pitämässä Luna-äiskä ja Tinka-täti.

 

Tinka-täti (Power Dog's Highway to Hell)

vahtii kakaroita

 

Jottei touhu olisi mennyt ihan suvun kanssa juhlimiseksi osallistui leiriin mukaan myös seuraavat valkoiset: Taiga (Moonscape´s Moment of Magic)&Velmu, Puuha Pete ja Joke.

Velmu(Moonscape´s Voice of the Wolf),  BlingBling kaulapannassaan:)

 

Esimerkkiä hienosta jäljestyksestä myös nähtiin leiriin osallistuvalta suur-snautseri Kaisalta. Leiri sujui todella loistavassa kelissä jäljestyksen alkeiden, tottiksen ja esine etsinnän merkeissä .

Jälkeä etsimässä

 

Vapaa-aikaa vietettiin saunoen, uiden sekä grillaten mitä parhaimmassa seurassa. Leiri oli mitä mainioin ja siitä saatiin niin hyvät opit, kuin kauhia into jäljestys harrastuksen pariin.

Joke the vesipeto

 

Kesäkuussa eksyttiin kokeilemaan Jetin kanssa omalla porukalla viestiä. Omistajat eivät tienneet edes tämmöisen lajin olemassa olosta, ennen jyväskylän mätsäri reissua, jossa eräs valkkarin omistaja kertoi harrastavansa koiransa kanssa kyseistä toimintaa. Se kuullosti niin hauskalle, että olihan sitä pakko kokeilla!Ensimmäiset treenit mentiin näköetäisyydellä ja pikku hiljaa alettiin matkaa kasvattamaan. Viesti onkin Jetin yksi suosikki harrastuksista. Suap painella pitkin pöpeliköitä ja aina, kun pääsee perille on oma ihminen vastassa herkkujen kera. Jetille tuntuu ne herkut kuitenkin olevan se toissijainen asia, sillä hälle on tärkeämpää löytää se oman porukan jäsen. Jälki osuuskaan ei ole tuottanut minkäänmoisia ongelmia, vaan aina on karkuun pinkaissut "lähettäjä"löytynyt helposti.

 

 

Kesä on ollut hurjan kuuma. Niinpä sitä ollaan päivälenkit vaihdettu ihan kokonaan uimapuuhiin. Yleiset rannat on pistetty boikottiin ja askeleet ovat kääntyneet lähi lammen rannoille, jossa on tilaa myös yhden Jetiläisen polskia
 

Haku treenit aloitettiin Jetin kanssa heinäkuussa 2010. Ensimmäiset kerrat ohjaaja kävi opettelemassa hakuilua ilman koiraa katsojan ja alueen tallaajan roolissa. Ensimmäisillä kerroillaan Jetiä jänskättivät suunnattomasti metsässä olevat vieraat ihmiset ja niin meidän hakuilut aloitettiin makkararingin merkeissä. "Ukkojen" etsintää otettiin vain niiden ihmisten kanssa, joita Jeti ei enää jännittänyt. Jeti on myös aina treeneissä mukana polkemassa aluetta, jolloin se saa risteillä muiden luona herkkuja hakemassa. Tällä tavoin ollaan pyritty varmistamaan koiran luottamusta vieraita ihmisiä kohtaan.

 

Tokosta innostuneena Jeti on käynyt Tiina Bångin opissa myös Tokon jatkokurssin. PK Tottista on myös harkkailtu mikkelin palveluskoirayhdistyksen joka keskiviikko pitämissä harkoissa. Jälkeä on tehty omalla porukalla pellolle ja uusia oppeja on käyty hakemassa jälkikonkari Sanna-Mari Hurrilta. Omistajat ovat myös osallistuneet talkoolaisiksi hakukokeisiin. Ensimmäisissä seuramme hakukokeissa olimme mukana henkilöryhmässä ja metsään päästiin muutaman koirakon mukaan myös seuraamaan tositoimia. Toisissa kisoissa oltiin henkilöryhmässä, rakentamassa rataa ja maaliemiehinä. Voinkin suositella talkoolaisen roolia kaikille lajista kiinnostuneille, sillä molemmissa kokeissa oleminen avasi lajia todella paljon.

 

Syyskuussa käytiin SBYn Pohjois-Karjalan alaosaston Mikkelissä  järjestämässä leikkimielisessä koulutuspäivässä, jossa maalimiehinä toimivat koulutusmaalimies Heikki Saranpää ja maalimiesoppilas Kari Laukka. Tarkoituksena oli, että koiran voi viedä maalimiehen leikitettäväksi, ottaa ihan totiset puruharjoitukset tai vain kysyä koiran käyttäytymistä koskeviin asioihin neuvoa.

 Maalimies leikittää

 

Jetin kanssa haluttiin lähteä kokeilemaan nimenomaan leikittämistä maalimiehen kanssa ja samalla haluttiin nähdä mitä viettejä koirasta löytyy. Maalímiehen kanssa sitten leikittiinkin ihan kohtalaisen hyvin, mutta ylätykseksemme saimme huomata, että puollustusvietti oli Jetillä selvästi korkeampi kuin saalistusvietti. 

Maalimies lähestyy uhkaavasti koirakkoa

 "Tänne et hiippari tule sitä patukkaas heiluttelemaan!"

 

 1.-3.10.2010 Pidettiin leiri Louhelassa, jossa saatiin jälleen hyviä oppeja niin jäljestä kuin myös tottiksesta. Jetin osalta homma harmillisesti kuitenkin tyssäsi toisena leiripäivänä, jolloin toisen kaveruksen kanssa telmiessä tuli vasempaan takajalkaan ilmeisesti lihasrevähdys.Kerettiin kuitenkin ottaa muutamat jäljet sekä opiskella koiranhierontaa.

Kakaralauma

 

 Luna(Moonscape's Love Of My Life)

 

Niro

 

Velmu&Riikka

 

Väiski

 

Seuraamis harkkarit TOKO ohjaajan kanssa

 

Puuhis (Power dog's High Hope)

 

Patukanveto kilpailut

 

Seuraavalla viikolla molemmat jalat kuvattiin sekä tehtiin vasempaan jalkaan ns.vetolaatikkotesti. Onneksi pelko ristisidevammasta jäi vain puhe asteelle ja jalka parani kolmen viikon levolla, jolloin tehtiin vain lyhyitä ja rauhallisia remmilenkkejä. Jetillä tuli kyllä viikonjälkeen jo mittari täyteen tätä "lepoilua".